maanantai 2. heinäkuuta 2012

paleo on muutakin kuin ruokavalio

Wolfin Paleo Solution -kirjan lukemisessani oli vähän taukoa, mutta eilen kävelin kirja kainalossani puistoon lueskelemaan ja sain käytyä läpi stressiin ja kortisoliaineenvaihduntaan liittyvän luvun sekä silmäiltyä läpi treenaamista ja prosessin dokumentoimista koskevia lukuja. Alan olla vähän väsynyt ravintoasioiden pyörittelyyn, joten on mukavaa päästä perehtymään paleoprojektin muihinkin osa-alueisiin - oikeanlaisista ravintovalinnoistahan siinä ei yksinomaan ole kyse, vaan myös muilla elämäntavoilla (kuten stressin hallinnalla, unen laadulla ja määrällä sekä fyysisellä aktiivisuudella) on suuri merkitys terveyden kannalta.

Itse asiassa on niin, että oikeanlaisilla ruokatottumuksilla ei ole kovinkaan suurta merkitystä terveyden kohentajana, jos kortisoliaineenvaihdunta on liiallisen stressin, unen puutteen tai liian kovan tai vääränlaisen liikunnan harrastamisen takia pielessä! Kaikki osa-alueet olisi saatava mahdollisimman hyvään balanssiin pyrittäessä kohti hyvää terveyttä.

Omalla kohdallani tiedän, että minulla on paljon parannettavaa niin nukkumisen, stressin hallinnan kuin liikunnan harrastamisenkin suhteen. Sairastaminen ja elämäntilanteeni on aiheuttanut pitkäkestoista stressiä, jota olen pyrkinyt käytettävissä olevin keinoin työstämään, mutta tiedän, että hyötyisin varmasti jonkin säännöllisesti harjoitettavan rentoutumiskeinon opettelemisesta ja rutiiniksi ottamisesta. Liikuntaa en ole jaksanut harrastaa vuosiin lukuunottamatta satunnaisia kevyitä kävely- ja pyörälenkkejä tai pienimuotoista joogailua kotona. Nukkumista olen sitten harrastanut sitäkin enemmän, sehän on ollut suorastaan pääaktiviteettini koko sairastamiseni ajan, mutta uneni laatu on huonoa ja unirytmini on pielessä, joten arvelen voivani tehdä tällekin osa-alueelle jotain.

Sairauteni laatu tekee minkä tahansa päivittäisen rutiinin noudattamisesta haastavaa, koska vointini vaihtelee päivittäin paljon ja joinain päivinä jaksan touhuta enemmänkin, kun taas toiset päivät menevät vain maatessa. Tämä asia on otettava huomioon tehtäessä erilaisia harjoitussuunnitelmia - niissä on oltava aina varauksena "jos jaksan ja kykenen". Etenkin fyysisten harjoitusten kohdalla tämä pätee, koska joinain päivinä esimerkiksi suihkussa käyminen tai lähikaupassa asioiminen vain on liikaa.

Aloitellessani paleoelämääni nelisen kuukautta sitten pyrin aloittamaan ruokavaliomuutosten ohessa myös mindfulness-meditoinnin harjoittamisen, mutta voimani eivät riittäneet tuohon asiaan perehtymiseen ja säännölliseen harjoitteluun, koska ravintoasioiden opiskelu vei niin ison osan energiastani, joka muutenkin oli melko vähissä eräiden muiden sairastamiseeni liittyvien taisteluiden käymisen takia. Jätin asian siis suosiolla lepäämään, mutta nyt voisi olla hyvä aika ryhtyä sitä taas työstämään. Tämä oli ollut jo mielessäni, ja kuin tilauksesta törmäsin netissä välineeseen, jonka avulla voin helposti ja ohjatusti päästä sisään aiheeseen ja kiinni säännölliseen meditoimiseen: Chopra Centerin nettisivuilla käynnistyy 16.7. kolmeviikkoinen maksuton meditointihaaste, jonka olen päättänyt ottaa vastaan. Ajankohta ei tosin ole paras mahdollinen, koska ohjelmassa saattaa olla mökkeilyä ja muita kesäpuuhia, jolloin tekisin mieluummin jotain muuta kuin istuisin tietokoneen ääressä, mutta mahdollisuuksien mukaan osallistun sivuilla annettujen harjoitusten tekemiseen. Jos en ole koneen äärellä, teen harjoituksia omatoimisesti. Muutama mindfulness-aiheinen kirjan nimi on kirjattuna muistikirjaani, nyt voisi olla hyvä aika hankkia opukset käsiinsä kirjastosta.

Toinen iso kokonaisuus, joka odottaa työstämistä, on liikunta. Tarvitsen jonkinlaisen suunnitelman ja raamit, vaikka kuinkakin löyhät, liikunnan harjoittemiselle, jotta saan itseni liikkeelle huolimatta tästä lamauttavasta väsymyksestä. Suunnitelman on oltava kuntoni sekä huonon rasituksestapalautumiskykyni huomioiva. Ehdin eilen sen verran lueskelemaan Paleo Solution -kirjan treenausta käsittelevää lukua, että huomasin Wolfin esittelevän siinä tiettyjä helppoja, asteittain vaikeutuvia harjoitteita sekä kehyksen, jonka mukaan suunnitella viikottainen harjoitteleminen omaa kuntoa kuunnellen. Aion perehtyä asiaan tarkemmin ja soveltaa harjoituksia omalla kohdallani niissä rajoissa, joissa se on minulle mahdollista.

Toivon, että meditoinnin ja liikunnan harjoittaminen puolestaan vaikuttavat positiivisesti uneni laatuun ja unirytmiin enkä tässä vaiheessa käytä enempää energiaani tuon asian pohdiskeluun.

Robb Wolf suosittaa kirjassaan myös oman henkilökohtaisen paleoprojektin dokumentoimista oman edistymisen seuraamiseksi sekä tarvittaessa sen todistamiseksi esimerkiksi omalle hoitavalle lääkärille. Itselläni on takana neljä kuukautta paleoruokavalion noudattamista ja huomaan positiiviset muutokset niin painon pudotuksena (n. 4 kg), vaatekoon pienenemisenä kuin verestä mitattavien tulehdusarvojen kohentumisenakin, mutta varsinaista projektini edistymisen dokumentoimista en ole sen enempää harrastanut. Mietin, että ehkäpä tässä vaiheessa, kun tulen toivottavasti liittämään projektiini mukaan myös liikuntaa, voisin aloittaa Wolfin ehdottaman dokumentoinnin, ja niinpä näppäsin tänä aamuna ensimmäiset vähäpukeiset kuvat itsestäni sekä mittailin ja kirjasin ylös vyötärön ja lantion ympärykset sekä laskin niiden välisen suhdeluvun, jonka Wolf sanoo kertovan paljon mm. elimistön insuliiniaineenvaihdunnan tilasta. Kuvia EN tule blogissani julkaisemaan, vaan hautaan ne omaan kansioonsa omaa seurantaani varten - huolimatta yli kymmenen kilon painonpudotuksesta reilun vuoden aikana ja sen tuomasta tyytyväisyyden tunteesta en edelleenkään ole sinut ruumiini, jossa näkyvät viime vuosien jäljet, kanssa, vaan itsekin vasta opettelen hyväksymään tätä uutta minääni ja olemustani. Olen itse asiassa aika ylpeä siitä, että ylipäänsä uskaltauduin nämä kuvat ottamaan ja itseni kuvissa kohtaamaan! Vyötärön ja lantion välisen suhdeluvun laskeminen oli myös iloinen yllätys - sain suhdeluvuksi 0.81, joka on juuri siinä Wolfin mainitsemalla sairastuvuuden riskirajalla, eli ei enää kovin pahasti pielessä. Tästä on mukava jatkaa matkaa kohti uusia, parempia lukemia. Kuvien ottamisen ja mittausten tekemisen sekä punnituksen tulen toistamaan sopivin väliajoin, esimerkiksi parin-kolmen viikon välein, jotta näen, tuottaako harjoittelu, sikäli kun kykenen sitä toteuttamaan, tuloksia.