tiistai 3. maaliskuuta 2015

Lymen hoidot alkavat

Aloitin eilen hoitokokeilun, jossa minua hoidetaan kroonisen Lymen taudin hypoteesin pohjalta antibiootein ja tukihoidoin. En ole yhtään innoissani pitkäaikaisesta antibioottien syömisestä enkä myöskään kaikesta siitä rahanmenosta, joka hoitosuunnitelman noudattamiseen sisältyy, mutta koen, että tämä on tällä hetkellä ainoa tapa saada tilanteeseeni potentiaalisesti kohennusta. Suhtaudun hoitoon varovaisen toiveikkaasti, mutta siihen sisältyvät riskit tiedostaen.

Minun tilanteessani paras vaihtoehto olisi ollut aloittaa hoidot antibioottien annostelemisella suonensisäisesti useita kertoja viikossa useiden viikkojen ajan, mutta koska suonensisäisen lääkityksen saaminen olisi edellyttänyt jatkuvaa, lähes päivittäistä matkustamista reilun sadan kilometrin päähän kahdella eri junalla, en nähnyt tätä vaihtoehtoa itselleni mahdolliseksi (en olisi jaksanut tuollaista reissaamista) ja jouduin siksi valitsemaan antibioottien ottamisen suun kautta, pillerimuodossa. Käytössäni olevat antibiootit ovat nimeltään atsitromysiini sekä doksisykliini ja näitä otetaan rytmittäen ja rinnakkain tehdyn hoitosuunnitelman mukaisesti. Antibioottihoitoja tuetaan suurella määrällä lisäravinteita ja antioksidantteja, vähähiilihydraattisella ja alkalisoivalla ruokavaliolla, riittävällä unella ja levolla, sopivalla määrällä ulkoilua ja liikuntaa sekä positiivisen mielen viljelemisellä. Ehkäpä kirjoitan näistä tukihoidoista myöhemmin oman postauksensa.

Ostin myös uuden muistikirjan oirepäiväkirjan pitämistä varten. Kirjaan siihen päivittäin ottamani lääkkeet ja lisäravinteet, syömiseni, liikkumiseni ja ulkoilemiseni, verenpaineet ja sykkeet sekä oireet ja tuntemukset. Pidän samassa muistikirjassa myös kiitollisuuspäiväkirjaa eli kirjaan jokaisen päivän päätteeksi vähintään kolme asiaa, jotka ovat sinä päivänä tuottaneet iloa ja kiitollista mieltä. Koen tämän asian erityisen tärkeäksi nyt, kun joudun alottamaan hoitoni aikana, jolloin elämässäni on monista syistä johtuen paljon huolta, stressiä ja surua.

Hoitosuunnitelmaani on kirjattuna myös laboratoriokokeissa käyminen kahden viikon välein. Tarkoitus on kontrolloida maksa- ja munuaisarvot, verenkuva sekä EKG huomioiden mahdollinen QT-ajan pidentyminen (atsitromysiini voi aiheuttaa tuon ajan pidentymistä).

Stressiä tosiaan pitäisi välttää, mutta ihan helppoa se ei ole, kun budjettikin nitisee kaiken hoitoihin liittyvän rahanmenon takia, kaikki kun pitää hoitaa omaan piikkiin yksityisellä puolella. Laskeskelin ihan mielenkiinnosta, minkä verran minulla on tähän asti mennyt rahaa tämän taudin hoitoon ja diagnosoimiseen:

- Alun testit Infectolabilla + näytteenottomaksu n. 350 euroa.
- Muut labrat n. 55 euroa. 
- Antibiootit n. 60 euroa.
- Lääkärikulut matkoineen noin 190 euroa.
- Lisäravinteet noin 260 euroa.
--> Yhteensä noin 915 euroa.

Jatkossa lisäkuluja tulee sitten ainakin kahden viikon välein toteutuvista laboratoriokokeista matkakuluineen (matkustan toiseen kaupunkiin saadakseni mahdollisimman edulliset laboratoriokokeet), Infectolabin testien uusimisesta sekä erinäisistä lääkärimenoista (vastaanottokäynneistä ja puhelinajoista).

Ei tule halvaksi kuitenkaan myöskään maata vuosikausia sohvalla työkyvyttömänä, joten rahat tämänkin kiven kääntämiseen on nyt vain löydettävä. Kaikki eivät niitä rahoja löydä ja jäävät siksi vaille tarvitsemaansa hoitoa. Se on minusta todella surullista ja epäreilua.