Tietoja kirjoittajasta

Sairastuin loppuvuodesta 2007 ärhäkkään hammasjuuritulehdukseen, josta käynnistyi terveyteni alamäki. Viikon sisällä hammasjuuritulehduksen puhkeamisesta ja sen hoidon aloituksesta aloin saada erilaisia oireita, joista vakavin oli toispuoleiset näköhäiriöt, jotka kehittyivät lopulta pysyväksi näkökenttäpuutokseksi ja joiden taustalta löytyi epäselvä keskushermoston tulehdustila. Kirjoittaessani tätä tekstiä nyt marraskuussa 2016 minulla ei ole edelleenkään varmaa diagnoosia sairaudelleni, vaikka monenlaisia diagnoosispekulaatioita olen kuullut: aivokasvain, neurosarkoidoosi, AON, hammasjuuritulehduksen käynnistämä määrittämätön autoimmuunireaktio, neuroborrelioosi... Sairauttani hoidettiin ensin vuosikausia autoimmuunitautiajatuksella kortisonilla ja solunsalpaajilla, mutta pari viimeistä vuotta on mietitty myös kroonisen infektion mahdollisuutta ja tehty hoitokokeilu neuroborrelioosiajatuksella. Sekä taudin kliininen kuva että kaikki laboratorio- ja kuvantamislöydökset sopivat sekä esimerkiksi useampiin neurologisiin autoimmuunitauteihin, että Lymen tautiin. Saamiini hoitoihin sekä pitkäaikaiseen sairastamiseen liittyen olen sairastunut myös muun muassa epätyypilliseen kilpirauhasen vajaatoimintaan, johon liittyy kilpirauhashormonin muuntumisongelmaa, mistä johtuen joudun käyttämään vajaatoimintani hoidossa yhdistelmälääkitystä. Kilpirauhashormoniongelmaa ovat osaltaan hankaloittaneet lisämunuaisongelmat sekä B12-vitamiinin puutos. Hoidan sairauttani kokonaisvaltaisesti, funktionaalisen lääketieteen oppeja noudattaen, ja hoitoni ehkä tärkein perusta on lehmänmaidoton, gluteeniton ja sokerin käyttöä välttelevä ruokavalio, josta olen saanut vointiini huomattavan paljon apua (sen avulla pääsin eroon muun muassa matala-asteisesta kuumeilusta, josta kärsin päivittäin lähes viiden vuoden ajan).

Nämä kuluneet yhdeksän diagnoosin metsästyksen vuotta ovat olleet raskaat ja opettavaiset. Ehkä tärkein oppi, jonka olen matkallani saanut, on se, että minä itse olen vastuussa omasta terveydestäni. Minulla on tällä hetkellä aivan mahtavat lääkärit julkisella puolella yliopistosairaalassa ja he tekevät parhaansa minua auttaakseen, mutta fakta on myös se, että julkisella puolella sairauttani ei ole onnistuttu diagnosoimaan eikä suureen osaan oireistani ole sieltä löytynyt apua. Olen itse aktiivisesti opiskellut, sen verran kuin vointini on sallinut, terveys- ja ravintoasioita sekä hakeutunut yksityiselle puolelle, funktionaalisten lääkäreiden vastaanotoille, tutkimuksiin ja hoitoon silloin, kun julkisella puolella ei ole osattu auttaa. Nykyiset julkisella puolella minua hoitavat lääkärini ovat suhtautuneet myönteisesti seikkailuihini koululääketieteen harmailla alueilla, mistä olen suuresti kiitollinen - on onni olla avarakatseisten lääkäreiden potilaana.

Tämä blogi on eräänlainen muistikirja, johon kirjaan havaintojani ja oppimiani asioita tällä matkallani kohti parempaa terveyttä. Olen ilahtunut, jos joku samankaltaisella matkalla oleva saa merkinnöistäni eväitä oman matkansa taittamiseen - siksi kirjoitan tätä blogia julkisesti. Mielelläni myös kuulen, jos jollakulla lukijoistani tulee minun tilanteestani jotain sellaista mieleen, mitä en itse ole osannut ajatella. Jätäthän kommentin, jos jokin tekstini herättää sinussa ajatuksia.